ASUMISOIKEUS – ASO
Kenelle tarkoitettu:
- Asumisoikeusnumeron voi hakea kuka vaan 18vuotta täyttänyt, mutta asumisoikeuden saa vain ne, jotka täyttävät tarpeellisuusvaatimukset eli lähinnä varallisuutta ei saa olla liikaa. Varallisuusvaade ei koske 55v. tai sitä vanhempia hakijoita.
Kustannukset:
- Asumiskustannukset koostuu vuokrasta ja ASO-maksusta. (vuokran yhteydessä on tietysti vesimaksu, nettiyhteys, parkkipaikka ym. ym……)
- ASO-maksu koostuu alkuperäisestä ASO-maksusta, indeksistä ja muutostöistä.
- Alkuperäisen ASO-maksun saa aina takaisin kun luopuu ASO-asunnosta.
- Asumisoikeusindeksi voi olla indeksikorotus jos sisäänmuuttaessa indeksi on ollut pienempi kuin pois muuttaessa ja vastaavasti jos ASO-maksu on poismuuttaessa pienempi kuin sisään muuttaessa niin silloin se on indeksialennus eli asukas saa vähän vähemmän rahaa takaisin kuin on maksanut.
- Muutostöiden arvo alenee vuosittain. Eri muutostöillä on erilainen aikataulu arvonlaskulle. Esim. HASOlla parvekelasituksilla 25vuoden osittainen poistoikä eli parvekelasien arvo ei nollaudu kokonaan edes 25 vuodessa, mutta arvo alenee 3prosenttia vuodessa sinne 25vuoteen asti kun taas astiapesukoneen arvo nollautuu kokonaan viidessä vuodessa ja parkettien 20vuodessa.
Jonotusnumero: www.asumisoikeushakemus.net
- Hae useampia numeroita ne ei maksa mitään. Numeron voi hakea useammastakin kunnasta.
- Jokaisella kunnalla on oma jonotusnumeronsa paitsi ne alueet jotka ovat yhdistyneet yhden numeron alle kuten pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Mäntsälä, Porvoo, Sipoo, Tuusula ja Vihti muodostavat yhteisen halualueen ja samalla numerolla voi hakea aso-asuntoa mistä yllämainitusta kunnasta tahansa. Yhdistyminen tapahtui vuosien 2015-2016 aikana(Espoo, Helsinki ja Vantaa olivat kimpassa jo aikaisemmin ja muut yhtyivät saman numeron alle tuohon 2016 mennessä). Ennen yhdistymistä haetut numerot ovat voimassa vain vanhan aluejaon mukaisesti.
- Huhtikuussa 2018 jaettiin Helsingissä numeroita joiden alku oli 239xxx
- Numero on kertakäyttöinen, kun olet tehnyt asunnosta asumisoikeussopimuksen on numero käytetty eikä sillä siis voi enää hakea toista asuntoa.
- Kuinka suurella numerolla saa asunnon.
Uudisrakennus, HASO Atrain Kalasatamassa n. 1 200 hakemusta. Asunnon saaneet numerot olivat 2700 – 86 000 välillä.
Uudisrakennus HASO Fortuna Sompasaaressa: n. 1 200 hakemusta. Asunnon saaneet numerot liikkuvat 300 – 82 000 välillä.
Uudisrakennus, HASO Kuusikkotie Maunula, asunnon saaneet numerot olivat 3648–147966 välillä. - HASO on suosituin toimija Helsingissä ja HASOn kantakaupungin jo olemassa oleviin kohteisiin vaaditaan pieni numero. Muutaman vuoden vanhan tiedon mukaan kaikki vanhat asunnot ovat menneet alle 30000 numeroille. Uudiskohteista voi saada ja saakin asunnon uudemmalla numerolla. HASOn uudiskohteisiin kauempana keskustasta pääseekin jo uudemmillakin esim. Laajasalon uudiskohteesta kaksio merinäköalalla irtosi numerolla 185000 ja Kuninkaantammen alueelta saattaa saada uudisasunnon vieläkin tuoreemmalla numerolla.
Asunnon hakeminen / Taktikointi: koskee lähinnä HASOn uudiskohteita.
- Kun sinulla on asumisoikeusnumero voit laittaa asuntohakemuksen vireille. Se täytyy tehdä yhtiökohtaisesti eli mitään yleistä hakua ei ole. HASOn uudiskohteiden haku tapahtuu rakennuttajan eli Asuntotuotanto (AT) kautta. Jo olemassa olevien eli vanhojen asuntojen hakeminen tehdään HASO:lta itseltään.
- HASOn uudiskohteiden haussa voi hakija laittaa vain 5 asuntoa hakuun ja jos vaikka kymmenen pienimmän numeron omaavaa laittaa samat 5 asuntoa listalle niin kymmenen pienimmän hakunumeron joukosta viisi jää ilman asuntoa. Toki useimmat hakijat tiedostavat tämän hakuun liittyvän problematiikan ja sen takia hyöty siitä on lähinnä teoreettinen. Tosiasia kuitenkin on se, että alempien kerrosten pienet ja isot asunnot menevät suuremmille hakunumeroille kuin ylimmän kerroksen 50-70 neliöinen, joka on se suosituin kokoluokka.
- HASOn kantakaupungin kohteet Helsingissä ovat suosittuja ja niistä vapautuviin asuntoihin pääseen vain todella pienellä numerolla (suurinpiirtein alle 30000). Myös HASON uudiskohteet lähellä keskustaa ovat suosittuja, mutta niihin pääsee jo vähän isommillakin numeroilla ja kannattaa muistaa myös, että peruutuksia tulee uudiskohteissa sillä asunnot jaetaan noin 2vuotta ennen niiden valmistumista, joten lähes jokaisessa kohteessa tulee vielä viimehetkenkin peruutuksia esim. Kruunuvuorenrannassa tuli 4 asuntoa tarjolle pari kuukautta ennen talon valmistumista ja 1 asunto juuri kun talo valmistui. AT ilmoittaa näistä asunnoista tällä sivulla ja ne ovat siellä haettavina vain muutaman päivän eli sieltä voi saada asunnon isollakin numerolla ainakin jos ei ole kyse Jätkäsaaren tai Kalasataman kohteista.
Vaihtuvuus HASOn kohteissa.
- Vuonna 2017-2018 Jätkäsaaren ja Kalasataman HASO-kohteissa vapautui vain 2 asuntoa. Arabianranta/Hermanni/Toukola eli lopuista kantakaupungin HASO-kohteista vapautui 13 asuntoa 2 vuoden aikana ( asuntokanta 262 asuntoa). Eli kauan saa olla jonossa sellaisella numerolla jossa on 6numeroa, jotta kantakaupungista saa HASO-asunnon. Toki tilanne on muuttumassa kun Jätkäsaareen valmistuu muutaman vuoden sisällä Livorno, Jamaika ja Atlantikaari joihin suunnitelmien mukaan pitäisi tulla yli 250 asuntoa. Kalasatamaan pitäisi tulla Fortuna, Haavi ja Atrain joissa lähemmäs 150 uutta HASO-asuntoa.
- Alla pieni otos HASOn kohteiden vaihtuvuusprosenteista alueittain. Vuoden 2017 prosenteissa ei ole huomioitu vuonna 2017 valmistuneita taloj eikä 2018 prosenteissa 2018 valmistuneita. Asuntokannassa on kaikki 2018 loppuun mennessä valmistuneet asunnot.
ALUE | Asuntokanta | Irtisanoutumiset 2017-18 kpl | 2017 prosentit | 2018 prosentit |
Jätkäsaari – Kalasatama | 173kpl | 2kpl | 1 | 0,6 |
Arabianranta – Hermanni – Toukola | 262 | 13 | 1,5 | 3,4 |
Haaga – Maunula – Oulunkylä – Paloheinä – Veräjälaakso – Viikinmäki – Viikki | 877 | 78 | 4,8 | 4,6 |
Fallkulla – Kannelmäki – Malminkartano – Pihlajamäki – Pihlajisto – Pukinmäki – Suutarila – Tapulikaupunki | 693 | 63 | 6 | 5,4 |
Herttoniemi – Jollas – Kruunuvuorenranta -Laajasalo – Marjaniemi | 587 | 29 | 2,8 | 3,5 |
Myllypuro – Puotila – Vartiokylä | 439 | 49 | 5,5 | 8,6 |
Vuosaari | 711 | 62 | 4,2 | 4,6 |
Mellunkylä – Kontula – Kivikko – Kurkimäki – Mellunmäki | 638 | 48 | 6,2 | 4,4 |
Jakomäki – Alppikylä | 127 | 22 | 8,7 | 8,7 |
Yhtiöt ja yhdistykset: Helsinki
HASO /**/ Yrjö&Hanna säätiö /**/ TA-Yhtiöt /**/ AVAIN /**/ Asuntosäätiö /**/ Setlementtiasunnot /**/ HELAS – yhdistys /**/ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti
Vuokrataso: Helsingin vuokrataso (syksy 2018)
- HASOlla vuokrat ovat siinä 9-12 euroa riippuen kerroksesta ja asunnon koosta. Laajasalon Hopeakuussa noin 44 neliöisen vuokra on noin 500e+21e vesimaksu.
- HASO Kuusikkotien uudiskohteessa 44 neliöisen vuokra on ensimmäisessä kerroksessa 544e+vesi ja neljännessä kerroksessa 560e+vesi.
- Yhtiöiden asunnonvaihtosivuilla on reaaliaikaista tietoa asuntojen vuokrista: HASO / TA-Yhtiöt / Asuntosäätiö / Avain / /
Lakiuudistus:
- Vuonna 2017 aloitettiin ASO-lain uudistus kyselemällä ASO-toimijoilta mielipiteitä asioista joita pitäisi ASO-asumisessa uudistaa. Syksyllä 2017 oli hallituksen tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle, mutta mitään ei tapahtunut. Keväällä 2018 Siniset ilmoittivat etteivät he voi hyväksyä uutta lakia kaavaillun sisältöisenä. Lokakuun alussa 2018 Ympäristöministeriö antoi lausunnossa jossa kerrottiin ettei lakiuudistus etene tämän hallituksen aikana. Vuonna 2019 ei ole julkisuuteen tippunut mitään tietoa lakiuudistuksesta, mutta sitä ei ole unohdettu eli jossain vaiheessa se on tulossa, mutta sisällöstä eikä aikataulusta ole informoitu meitä taviksia.
Irtisanominen:
- Asumisoikeusasunnon irtisanomisaika on 3kk.
- Asukkaan vuokranmaksuvelvollisuus on siis maksimissaan tuo 3kk. Vuokranmaksu loppuu siihen kun uusi asukas alkaa maksaa asunnosta vuokraa. Kannattaa varautua siihen, että joutuu makselemaan vuokraa tuon 3kk sillä yhtiöt eivät ihmeemmin tunnu pitävän kiirettä uuden asukkaan löytämisessä ja myös byrokratia vie oman aikansa sillä tarjouksia lähetetään uusille asukkaille ja niihin vastaamiseen on annettu turhan paljon aikaa ja jos kieltäytymisiä tulee niin uusintakierrokset viivästyttävät uuden asukkaan löytymistä. Tämä koskee varsinkin niitä kauimpana keskustasta olevia isoja asuntoja joille on muutenkin vaikeahkoa löytää asukkaita. Eli asu irtisanottavassa asunnossa irtisanomisajan loppuun asti jos se vain on mahdollista niin vältät mahdolliset tuplakustannukset.
Vuokran eli ”vastikkeen” muodostuminen:
En osaa selventävästi kirjoittaa lyhennelmää vuokraan vaikuttavista kustannuksista koska niitä on sen verran paljon, että laitan tähän vaan listauksen joistain merkittävimmistä seikoista.
- Laina-aika on yleensä 40vuotta ja sen lyhennys on vahvasti takapainotteinen eli laina-ajan alussa siitä maksetaan lähinnä pelkkää korkoa ja ajan kuluessa lyhennyksien osuus kasvaa. Eli uuteen asuntoon muuttavan vuokran pitäisi olla huomattavasti isompi kuin se nyt on. (kirjoittajan oma mielipide, laskelma sivun lopussa)
- Tontin vuokra, Kalasatamassa tontin vuokra liikkuu siellä 2,7e/asuinneliö. Tontin vuokrassa on ARA-lainoitetuissa kohteissa alkuvuosina alennus eli vanhoissa kohteissa ko. alennuksen loppuessa tulee pieni korotus vuokraan.
- Kiinteistönhuolto eli lumityöt, lämmitys etc.. sekä hallinnointi.
Tässä HASOn alustava laskelma Myllypuroon 2020-2022 rakennettavan kohteen kiinteistön huollon kustannuksista. Määrät ovat euroa per asumisneliö kuukaudessa eli esim. 50neliöisen asunnon tontinvuokran osuus kuukaudessa on 85euroa.
–Tontin vuokra 1,7e
-Kiinteistövero 0,40e
-Hallinnointi 0,55e
-Huolto 0,8e
-Lämmitys 1,1e
-Sähkö 0,5e
-Vesi ja jätevesimaksu 0,7e
-Muut hoitokulut 0,45e
-Yhteensä 6,2e - Tasaus.
Eri yhtiöt tasaavat eri kohteiden vuokria omien mieltymystensä mukaisesti. Tästä syystä eri kohteiden vuokrat ovat suhteellisesti ottaen aika samalla tasolla vaikka todellisuudessa niiden kustannukset voivat olla hyvinkin erilaiset. Uusissa kohteissa ison kustannuserän muodostavat lainanhoitokustanukset, mutta niillä taas ei ole ihmeemmin vielä korjaus- ja remontointikustannuksia kun taas vanhemmissa kohteissa lainaa on pienennetty ja sen kustannukset ovat pienemmät, mutta vastaavasti taas korjauskustannukset ovat lisääntyneet. Paitsi, että kun muistamme ARA-lainan lyhennysten takapainoisuuden niin käytänössä on kaiketi niin, että vanhoissa asunnoissa on sekä lainanlyhennykset suurimmillaan ja samoin jo kormaamista on enemmän eli……, mutta tässä tuleekin mukaan vuokrien tasaus eri kohteiden välillä. - Laskelma lainanhoitokustannuksisa.
– Kerrostalon rakennuskustannukset ovat Helsingissä noin 4000e/asuinneliö (ja enemmänkin, mutta pysytään nyt esimerkin ARA-kohteessa Myllypuro 2020-2022 rakennettava kohde. Allaolevat ovat suuntaa-antavia eli eivät ole tarkkoja.
– Lyhennys 7e/asm2/kk (50m2 asunnon lyhennys on 40vuoden ajan joka kuukausi 350e)
– Korot 1,5e/asm2/kk. (50m2 asunnossa 73e/kk) (korko on laskettu 1% mukaan ja niin, että lainaa lyhennettäisiin tasaerin. Mutta koska lainaa lyhennetään takapainoitteisesti on korkokulut todellisuudessa paljon korkeammat, mutta kun en tiedä lyhennyssykliä niin ei voi tarkkaa laskelmaa tehdä. lainakauden alussa korkokulut tuon 1prosentin korolla ovat 2,9e/asm2/kk eli 50neliöisen asunnon korkokulut kuukaudessa on 145e.
Jos lähdetään siitä, että asukas maksaisi lainan pois tasaisesti 40:ssä vuodessa niin asumiskustannukset olisivat noin suurinpiirtein nämä tuossa esimerkin 50m2 asunnossa kuukaudessa.
Laina 365e
Korot 73e
Kiinteistön hoito 310e
Yhteensä 14,9e/m2 (todellisuudessa korkokulut ovat suuremmat, mutta ei siitä nyt enempää)Ja kun tuon asunnon vuokra tulee olemaan noin 12e/m2 tai alempi niin voisi vetää nopeasti sellaisen johtopäätöksen, että uuteen asuntoon muuttava asuu alle oikeiden asumiskustannuksien.
Yhteenveto pohdintaa mietintää ja mutua.
MUTTA, mitkä ne oikeat asumiskustannukset sitten ovat? Sitä ei kai tiedä kukaan.
Tuon 40vuoden asumisen jälkeenhän asunto olisi velaton ja velanhoitokustanukset jäävät pois. Tilalle tulee sitten taas korjauskustannukset, jotka voivat olla hyvinkin suuret. Esim. pelkkä putkiremontti saattaa maksaa kohteesta ja korjaustavasta riippuen jopa yli 1000 euroa/m2.
Eli miten jaetaan lainanhotokustannukset ja korjauskustannukset nykyisten ja tulevien asukkaiden kesken onkin sitten jo täyttä filosofista pohdintaa varsinkin kun ei teidä mihin suuntaan korko nousee lähitulevaisuudessa.
Äkkiseltään voi tuntua siltä, että homma menee pieleen siinä vaiheessa kun uusi asunto alkaa olla 20-30vuotta vanha ja lainan lyhennys esittää jo isoa osaa kustannuksista kun ensimmäisten vuosien asukas ei ole ihmeemmin lyhentänyt velkaa ja lyhennysten kasvaessa päälle tulee vielä suurenevat korjauskustannukset niin kannattaako vanhaa asumisoikeustaloon edes muuttaa.
Asia ei nyt kuitenkaan ole niin paha kuin se ehkä pikapikaa tarkasteltuna vaikuttaa sillä inflaatio tulee tässä tapauksessa avuksi kun lainan määrä ei muutu, mutta tulotaso kasvaa ja lainanlyhennykset ovat suhteellisesti pienemmät.
Alkujaan kun ASO-lainoitusta mietittiin elettiin inflaation kulta-aikaa ja päättäjät kaiketi laskivat, että inflaatio hoitaa lainan pois ja siksi se säädettiin nykyaikaan nähden liian takapainoitteiseksi. Tähän päättäjät puuttuivat ja vuonna 2018 ARA-lainoituslakia muutettiin ja takaisinmaksun takapainoisuutta pienennettiin.
Uusi asumisoikeuslaki muuttanee aika merkittävästi monilta osin nykyistä järjestelmää, joten jääkäämme odottamaan uutta lakia…..
–